Izinkinga Zempilo Yengqondo Eseminyakeni Eyishumi

Izinsana Zingenwe Ukugula Kwengqondo

Intsha ihlangabezana nezinkinga eziningi zempilo yengqondo njengabantu abadala. Kodwa-ke, intsha eningi ingatholakali futhi ingaphathwa kabi, yize izimo eziningi zingaphathwa.

Kubalulekile ukukhumbula ukuthi noma ubani angakha inkinga yempilo yengqondo. Nakuba intsha eningi ingase ibe engozini ephezulu ngokusekelwe kofuzo kanye nokuhlangenwe nakho kwabo kwangesikhathi esidlule, bonke abasha bayakwazi ukugula kwengqondo-kuhlanganise nabafundi abaqondile nabadlali bezinkanyezi.

Zifundise ngokuphathelene nezinkinga ezivamile zempilo yengqondo abasha abhekene nazo. Hlola izinkinga ezingenzeka futhi ufune usizo lochwepheshe uma kunesidingo. Ukungenela kwangasese kungaba yisihluthulelo sokwenza ingane yakho ibe usizo oluyidingayo.

Ukucindezeleka

Cishe amaphesenti ayisishiyagalombili ezingane ezineminyaka engama-12 no-17 aba nesigameko esikhulu sokucindezeleka phakathi nonyaka owedlule, ngokusho koSwaningo lukazwelonke lwe-SAMHSA mayelana nokusetshenziswa kwezidakamizwa kanye nempilo. Amantombazane akwazi ukuzwa ukucindezeleka kunabantwana.

Kunezinhlobo ezine eziyinhloko zokucindezeleka. Futhi cishe isigamu sabo bonke abasha abahlangabezana nemigomo yokucindezeleka babika ukuthi izimpawu zabo zithinta kakhulu impilo yabo yomphakathi noma yezemfundo.

Ukucindezeleka kuvame ukuphathwa kahle. Ngezinye izikhathi ukwelashwa yedwa kuyasiza, futhi ngezinye izikhathi inhlanganisela yokwelapha kanye nemithi inganikeza usizo oluhle kakhulu lwesibonakaliso. Ukungaphenduliwe, ukucindezeleka kungadala.

Ukukhathazeka

Cishe amaphesenti ayisishiyagalombili entsha phakathi kuka-13 no-18 anesifo sokukhathazeka, ngokusho kweNational Institute of Mental Health.

Nakuba ukukhathazeka kuthathwa kakhulu, amaphesenti angu-18 kuphela alabo abasha athola ukwelashwa.

Ukukhathazeka kungathinta kakhulu impilo yengane. Ngokuvamile kuvimbela ikhono lomntwana lokuzijabulisa nabangane. Kungaphinde kuphazamise imfundo yengane. Izimo ezimbi zokukhathazeka zingenza ngisho nentombazane ingashiyi endlini yayo.

Ukukhathazeka kuza ngezindlela eziningi. Ukukhathazeka okujwayelekile, kungabangela intombazane ukuba izwe ixhala kuzo zonke izici zokuphila kodwa ukukhathazeka komphakathi kungenza kube nzima ukuba intsha ikhulume ekilasini noma ingene emiphakathini yomphakathi.

Ukwelapha ukukhuluma ngokuvamile kuyindlela ekhethiwe yokwelashwa kokukhathazeka. Intsha ingase izuze ngamakhono okufunda ukuphatha izimpawu zabo futhi ibhekane nokukhathazeka kwabo.

Ukukhathazeka Kokungabi Nokonakala Kwemvelo

Cishe amaphesenti angu-11 ezingane aphakathi kweminyaka engama-4 no-17 atholakala ane-ADHD, ngokusho kwamaCenters of Disease Control and Prevention.

Izimpawu ze-ADHD zingase zibonakale ngeminyaka engu-4 kodwa ngezinye izikhathi lezo zimpawu azibeki inkinga kuze kube seminyakeni eyishumi.

Izingane zingase zingaboni izinkinga zemfundo kuze kube nzima ukuthi umsebenzi ube nzima, njengengathi esikoleni esiphakeme.

Kukhona ama-subtypes amabili e-ADHD-uhlobo oluxubile noma uhlobo olungacabangi. Kungenzeka futhi ukuba nenhlanganisela yazo zombili izinhlobo.

Intsha enolwazi olunezinkinga zinezinkinga zokuhlala phansi, ayikwazi ukuyeka ukukhuluma nokulwa nokuqedela iphrojekthi. Intsha enolwazi olungenakulinganiswa ayinalo ukugxila futhi iphazamiseka kalula.

I-ADHD ivame ukwelashwa kokubili ukwelashwa nemithi. Ukuqeqeshwa kwabazali kungase kube yingxenye yokwelapha ukusiza umndeni ukuphatha izimpawu ekhaya.

I-Dispositional Defiant Disorder

Noma yikuphi okuvela kumaphesenti angu-1 kuya ku-16 entsha abanobuphikisana bokuphikisa, ngokusho kwe-American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. I-ODD ivame ukuqala kuqala esikoleni sokuqala. Ngakwesokunxele, kungabangela ukuphazamiseka kokuziphatha, okuyisifo esingathí sina sokuziphatha.

Ukuphikisana nokuphikisana okuphikisanayo kubonakala ngokuphikisana okukhulu, ukuhlukunyezwa ngomlomo nangokwenyama kanye nokuphambanisa. Intsha ene-ODD ijwayele ukuzama ukugcina ubuhlobo obuhle futhi ngokuvamile ukuziphatha kwabo kuphazamisa imfundo yabo. Ukwelashwa kwe-ODD kungabandakanya izinhlelo zokuqeqesha abazali kanye nokwelapha.

Ukuphazamiseka kokudla

Ukuphazamiseka kokudla kuhlanganisa i-anorexia, i-bulimia kanye nokudla okudliwayo. Phakathi kwentsha ephakathi kuka-13 no-18, cishe amaphesenti angu-2.7 ahlushwa isifo sokudla, ngokusho kweNational Institute of Mental Health. Nakuba izidakamizwa zokudla zingase zenzeke kokubili abesilisa nabesifazane, ukusabalala kuphakeme kwabesifazane.

Nakuba i-anorexia ibonakala ngokunciphisa kokudla okukhulu nokulahlekelwa isisindo, i-bulimia ihilela ukudla okudliwayo nokuhlanza, noma ngokuhlanza noma ngokusetshenziswa kwama-laxatives. Ukudla okudliwayo ngokweqile kusho ukudla ukudla okuningi ngesikhathi esisodwa ngaphandle kokuhlanza.

Ukuphazamiseka kokudla kungathatha umonakalo omkhulu empilweni yangempela yengane. Ukwelashwa ngokuvamile kudinga kokubili ukuqapha impilo ngokomzimba kanye nokwelashwa okunamandla.

Funa usizo lobuchwepheshe

Uma usola ukuthi ingane yakho ingase ibe nenkinga yempilo yengqondo, funa uchwepheshe ngokushesha. Khuluma nodokotela wengane yakho mayelana nokukhathazeka kwakho noma uthintane nomqeqeshi wezempilo yengqondo eqeqeshiwe.

> Imithombo

> I-American Academy of Child and Adolescent Psychiatry: I-Oppositional Defiant Disorder.

> Izikhungo Zokulawulwa Nokuvimbela Izifo: Ukunakekelwa-Ukulahleka / Ukuhlukunyezwa Kwegazi (ADHD).

> I-National Institute of Health Mental: Noma yisiphi Isifo Sokukhathazeka.

> I-National Institute of Health Mental: Iningi lentsha enezinkinga zokudla ihamba ngaphandle kokulashwa.

> I-SAMHSA: Amathrendi wezeMpilo e-United States: Imiphumela Kusuka ku-Survey kazwelonke ka-2014 mayelana nokusetshenziswa kwezidakamizwa kanye nempilo .